Kansakuntien vuosituhantinen historia on ollut jatkuvaa aaltoliikettä, jossa nousun ja kukoistuksen, kuin myös rappion ja alennuksen, ajat ovat seuranneet toisiaan; ja jossa aaltoliikkeessä monet kukoistavatkin valtiot ovat kuihtuneet lähes olemattomiin tai hävinneet kokonaan. Näin on ollut kreikkalaisen kukoistuksen ajan ja näin ollut Israelin kansan historia ja niin monen muun kansakunnan kohtalo maailmassa. Israelin kansan monivaiheista historiaa voimme lukea Raamatusta, kenties tarkemmin kuin minkään muun kansakunnan historiaa, ja tätä historiaa tutkiessamme voimme panna merkille monet henkisen ja moraalisen rappion kaudet, mutta myös aikoja jolloin kansa on voimallisten profeettain julistuksen vaikutuksesta tehnyt parannuksen ja sitä seuranneen henkisen ja moraalisen ryhdistäytymisen, joka on aina nostanut kansakunnan uuteen kukoistukseen. (Esim. Elia)

Aivan samaa aaltoliikettä on havaittavissa myös Suomen kansallisessa historiassa. Henkisen ja moraalisen rappion aallonpohjat ovat usein syösseet kansamme turmion ja tuhon tielle. Sitä vastoin kansakuntamme historia tuntee monia suuria ja syvällisiä herätyksen aikoja, jotka ovat merkinneet henkistä ja moraalista ryhdistäytymistä ja uutta kukoistusta yksilöiden, talojen, kylien ja koko kansakunnan elämässä.

Abraham Achrenius oli yksi 1700-1800 luvulla syntyneiden herätysliikkeiden esiraivaaja, josta historioitsija Helge Pohjolan-Pirhonen käyttää nimitystä: "ajan merkki ajallaan", ja juuri tällaista "ajan merkkiä" - Aretalogiaa, kansakuntamme tarvitsee myös tänä aikana. Muutoin kansakuntamme on tuhoon tuomittu kansakunta.