|
USKONPUHDISTUKSEN AIKA
4. Jeesus - anarkisti
Evankeliumi Markuksen mukaan 11. luku.
1. Ja kun he lähestyivät
Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan öljymäelle, lähetti hän kaksi
opetuslastaan 2. ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne,
niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä
ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.
3. Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa:
'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin.'" 4. Niin
he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät
sen. 5. Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille:
"Mitä te teette, kun päästätte varsan?" 6. Niin he sanoivat heille,
niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. 7. Ja he
toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän
istui sen selkään. 8. Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset
lehviä, joita katkoivat kedoilta. 9. Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja
jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee
Herran nimeen! 10. Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka
tulee. Hoosianna korkeuksissa!" 11. Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin
ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista
kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen.
12. Kun he
seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä. 13. Ja kun
hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan,
löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt
muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika. 14. Niin hän
puhui ja sanoi sille: "älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö."
Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. 15. Ja he tulivat Jerusalemiin.
Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja
ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten
myyjäin istuimet, 16. eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa
pyhäkön kautta. 17. Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole
kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen
rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." 18.
Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat
hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli
hämmästyksissään hänen opetuksestansa. 19. Illan tultua he menivät
kaupungin ulkopuolelle.
Lihaksi pukeutunut Jumalan
valtasuuruus ei tarvitse tämän maailman loistoa, ei titteleitä tai kunniaa
tai edes ylvästä orhia ratsukseen. Jumalan valtasuuruus on niin suuri,
että kykenee; ja haluaa; ratsastaa vähäisellä aasilla. Ratsuista
halvimmalla. Tämä toteutui myös Jeesuksen
toiminnassa kun hän ratsastaa Jerusalemin porteista sisään tietoisena
siitä, että hetki oli koittanut. Merkillepantavaa tässä Jeesuksen
ratsastamisessa oli myös se, että kaupungin porttien ulkopuolella kansa
laulaa ylistyslaulua Jeesukselle: "Hoosianna Daavidin poika...", kansa,
joka muutamaa päivää myöhemmin kaupungin porttien sisäpuolella huutaa
samasta Jeesuksesta: "Ristiinnaulittakoon hänet". näin kansa, joka
kaupungin porttien ulkopuolella oli vapaa kuuntelemaan omaa sydäntään,
mutta joutui muurien sisäpuolella toimimaan orjan tavoin ylipappien ja
fariseusten mieliksi ettei heitä temppelistä erotettaisi.
Sen tiesi Jeesus,
että kansa on heikko ja vielä toisten johdateltavissa. Kuin lampaat ilman
todellista paimenta. Mutta tiesi Jeesus myös mistä kaikki kansan ongelmat
olivat peräisin. Niinpä hän temppelissä tarkkailee kaikkea kaupallista
saastaa, kyyhkysen myyjien istuimia ja rahanvaihtajien pöytiä. Tarkkailee
sillä silmällä, että hyvin pian tapahtuu. Ja niin alkoi tapahtua.
Seuraavana aamuna
Jeesus matkaa kumppaneineen Betaniasta kohti Jerusalemia siinä hengessä,
että nyt tapahtuu kunhan temppeliin ehditään. Matkalla Jeesus näkee
viikunapuun ja menee etsimään hedelmää syödäkseen. Mutta turhaan ja tässä
tilanteessa Jeesus, elämän ruhtinas, on ainoan kerran kuoleman asialla ja
kiroaa viikunapuun, joka kohta kuivettuu juuriaan myöten. Myös Jeesuksen
seuraajat huomaavat mestarissaan täysin uuden piirteen sillä jokainen
Jeesuksen ele, sana ja teko kuvastaa voimakkaita piirteitä - anarkistin
elkeitä.
Temppeliin
tullessaan Jeesus tarttuu nuorista tehtyyn ruoskaan: "Minun isäni
huonetta on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi ja te olette
tehneet siitä ryövärien luolan", ja ruoska viuhuu säälimättä pitkin
niin kyyhkysten myyrien kuin rahanvaihtajienkin selkiä. Myyntipöydät
menevät säpäleiksi ja kyyhkyset vapautettuina taivaan lintuina lentävät
kukin taholleen. Näin Jumalan valtasuuruus puhdistaa temppelin.
Jokaisella asialla, mitä raamatussa Jeesuksen teoista tai
opetuksista kerrotaan, kuin myös Vanhan Liiton profeettain toiminnassa, on
aina myös esikuvallinen merkitys. Niin myös tässä.
Ensinnäkin kansan
asennoituminen uskonnollisiin hierarkioihin on kautta ihmiskunnan
historian samaa ja on tänäkin päivänä. Kansalta puuttuu paljossa
todellista tietoa ja niin kansaa voidaan johdatella kuin lampaita milloin
minkäkin kirkon, uskonlahkon tai herätysliikkeen talutusnuorassa tai
muutoin vain vallitsevan ajan hengen opetuslapsina.
Näin oli myös Jeesuksen päivinä. Kansaa
voitiin Mooseksen lain ankaruudella alistaa ylipappien ja fariseusten
ulkokullattuun uskonnolliseen muotomenoon, jossa ylipapit ja fariseukset
olivat kuin valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia. Ulkoapäin näyttävät
kauniilta, mutta sisältä olivat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä. Susia
lammasten vaatteissa. Niin kuin jo temppeliin pesiytynyt kaupallisuus ja
voiton maksimointi osoittivat. Nyt tämä muotojumalinen ulkokullattu
farisealaisuus oli johtanut siihen, että kansalta puuttuivat täysin
todelliset hengelliset johtajat, jotka olisivat ylläpitäneet kansaa
Jumalan yhteydessä ja henkisen ja moraalisen ryhdin tiellä. Näin syyt
kansan henkiseen ja moraaliseen rappioon löytyivät temppelin muurien
sisältä. Tämän lisäksi merkillepantavaa
Jeesuksen aikana oli, niin kuin on nytkin, että silloin kun ihminen on
ulkoisten auktoriteettien vaikutuksesta vapaa, kaupungin muurien
ulkopuolella, ihminen on vapaa kuuntelemaan oman sisimpänsä ääntä ja
noudattamaan oikeustajuaan, jopa laulamaan ylistyslaulua Jeesukselle. Sen
sijaan silloin kun ihmiset ovat muurien sisäpuolella, kirkoissa,
uskonlahkoissa tai herätysliikkeissä, ihmiset ovat milloin minkäkinlaisten
"ylipappien", "lain opettajien" tai "fariseusten" orjia ja muokkaavat
puheensa ja tekonsa sopusointuun henkisten auktoriteettien kanssa. Jopa
huutavat: "Ristiinnaulittakoon" Jeesukselle silloinkin kun omatunto jotain
muuta todistaa.
Jesaja 1.luku
10. Kuulkaa Herran sana, te
Sodoman päämiehet, ota korviisi meidän Jumalamme opetus, sinä Gomorran
kansa. 11. Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra.
Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan.
Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty. 12. Kun te
tulette minun kasvojeni eteen, kuka sitä teiltä vaatii - minun
esikartanoitteni tallaamista? 13. älkää enää tuoko minulle turhaa
ruokauhria; suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä
sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en vääryyttä ynnä juhlakokousta.
14. Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne; ne
ovat käyneet minulle kuormaksi, jota kantamaan olen väsynyt. 15. Kun
te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon
rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä. 16.
Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini
edestä, lakatkaa pahaa tekemästä. 17. Oppikaa tekemään hyvää;
harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus,
ajakaa lesken asiaa.
Aamos 5. luku
23. Vie pois minun
edestäni virttesi pauhina, en tahdo kuulla sinun harppujesi soittoa.
24. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus niinkuin
ehtymätön puro.
Kansakuntien menestys
ja kukoistus voi rakentua vain todellisen totuuden, oikeuden ja Jumalan
vanhurskauden perustukselle. tämä oli Jumalan hyvä tarkoitus myös Israelin
kansan kohdalla, kansan, jonka hän uskollisen palvelijansa, Aabrahamin,
palkitsemiseksi oli hänen perillisistään rakentanut. Kuitenkin ympäröivän
maailman esikuvat, omat lihan ja ajatusten mieliteot sekä rikkauden
viettelys suistivat kansan yhä uudelleen ja uudelleen turmion tielle ja
jumala joutui lähettämään profeettojaan milteipä Israelin kansan jokaisen
sukupolven keskelle. Profeettoja, joiden keskeinen sanoma oli: "Tehkää
parannus ja kääntykää", "Rakastakaa oikeutta te, jotka maata hallitsette"
jne. Näiden profeettojen saarnojen kohteena olivat ennen kaikkea
kuninkaat, maan hallitsijat ja papit, jotka kansaa maallisina ja
hengellisinä hallitsijoina hallitsivat. Sillä juuri sieltä kaikki turmelus
levisi kansan keskuuteen.
"Jo vääryys vallan saapi
ja huutaa taivaaseen, se turmaa ennustaapi, vie kansat
kurjuuteen. Ken Herran oikeutta nyt täällä puolustaa? Ja ken hänen
vanhurskauttaan nyt tahtois julistaa?
Nyt viekas vilppi täällä, on
noussut kunniaan. On valhe vallan päällä ja vääryys voimassaan. Ei
kuulla kurjan ääntä ja köyhää sorretaan, ja lainkin rikkaat vääntää,
vääryyttä puoltamaan. (Vanhan virsikirjan virrestä 440)
Se Jumalan
valtasuuruus, joka Jeesuksessa oli lihaksi tullut, noudatti täysin samoja
periaatteita, joita kaikki todelliset Jumalan profeetat olivat
noudattaneet. "Heikoille tapahtuu armo, mutta voimalliset voimallisesti
rangaistaan". Ja aivan samoin kuin Elia, Johannes Kastaja ym. erämaan
huutavat äänet, niin myös Jeesus meni suoraan kohti asian ydintä, eli
kasvotusten ylipappien, kirjanoppineiden ja fariseusten, "kyykäärmeen
sikiöiden", kanssa sekä myös kuningas Herodes Antipaan, jonka hän nimesi
suoraan ketuksi. "Menkää ja sanokaa sille ketulle".
Nyt tämä
profeettain ja Jeesuksen esikuva opettaa jokaista todellista Jumalan
palvelijaa toimimaan täysin samalla tavalla ja saman vanhurskauden,
oikeuden ja totuuden hengessä. Jumala ei koskaan ole kutsunut
palvelijoitaan nöyristelemään tämän maailman valtaherrojen edessä eikä
kuvia kumartamaan. Ei myöskään hännystelemään joitain piispoja, pappeja
tai kirkon hierarkioita tai tanssimaan joidenkin lahkolaisten pillien
mukaa ja kiillottamaan heidän ulkokullattua pintakiiltoaan tai
pönkittämään omalla mukanaololla heidän "oikeassa olemistaan". Jumala
kutsuu palvelijoitaan käymään suoraan asian ja ongelmien ytimeen. Eli
käymään kohti niin poliittisia kuin hengellisiäkin johtajia ynnä
oikeusviranomaisia silloinkin kun nämä ovat totuuden ja oikeuden suoralta
tieltä pois harhautuneet.
"Jumala, joka on kaiken luonut, ei
pelkää väärien väkevyyttä". "Teille on annettu esivalta meidän
Jumalaltamme ja valta kaikkein korkeimmalta, joka tahtoo kysyä kuinka te
hallitsette ja koetella kuinka te asetatte". "Niin ei ole siis helvetti
maan päällä, sillä oikeus on kuolematon". "Se suu, joka valhettelee,
tappaa sielun" Eli: Poliisille valehtelija ja valehteleva poliisi tulevat
kärventymään samassa helvetin tulijärvessä elleivät täällä ajassa
todellista parannusta tee.
Siinä vaiheessa kun
Jeesus ruoska kädessä puhdisti temppelin ja kun hän kirosi hedelmättömän
viikunapuun, Jeesus jätti vakavastiotettavan esimerkin kaikkien aikojen
uskonnollisille johtajille ja kirkkokunnille.
Nyt se tilanne, joka maassamme vallitsee, on täsmälleen samanlainen kuin
oli vanhan liiton profeettain tai Jeesuksen aikana. Vannotaan ja
valhetellaan, rikotaan aviot ja verityö verityötä seuraa. Nyt tämän
syntikurjuuden keskellä kirkon pitäisi ottaa selkeä linja ja johdattaa
kansa, ennenkaikkea poliittiset johtajat pääministeri Lipponen mukaan
luettuna vanhurskauden tielle ja parannukseen. Mutta. Maamme piispat ja
papit ovat kuin mykkiä koiria tai kuin kelvottomia vartiomiehiä, jotka
joko eivät näe vaaran uhkaavan tai eivät vaivaudu kansaa varoittamaan.
Näin kaikki syntikurjuus saa rauhassa pesiä kansamme keskuudessa. Näin
maamme piispat ja papit paimentavat kansaamme suoraan helvettiin ja myös
helvettiin itse kansan etunenässä marssivat.
17. "Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun
kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani.
18. Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta
sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen
jumalattomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton
kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
19. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta ja hän ei käänny
jumalattomuudestansa eikä jumalattomalta tieltänsä, niin hän kuolee
synnissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut.
Hesekielin Kirjan
kolmannessa luvussa tuodaan esille se vastuu, joka kansan hengellisille
johtajille on asetettu. Eli nykyajan piispoille ja papeille. Nyt herääkin
kysymys: "Kuinka monen synteihinsä kuolleen veri itsekunkin piispan ja
papin käsistä vaaditaan, sillä niin kelvottomasti, kuin mykät koirat, he
virkaansa hoitavat. "Viekää pois minun edestäni virttenne pauhina",
"kuka sitä teiltä vaatii, minun esipihojeni tallaamista?" "Mutta oikeus
virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin meren aallot".
Siispä, piispat ja
papit:
Ahkeroikaa siis ja nöyrtykää parannukseen Jumalan väkevän
käden alle, ettei teitä ruoskakädessä kerran temppelistä ulos ajettaisi
tai kirottaisi kuin hedelmätön viikunapuu. Te olette kelvottomat paimenet,
jotka ette varoita kansaa uhkaavasta vaarasta ettekä puolusta Jumalan
vanhurskautta, ette oikeutta ettekä totuutta.
Otsikkosivulle
Etusivulle
|